Swiss-peluutusta kolumni

Faktoja ja pohdintoja Swiss-peluutuksesta!? (Marko Taipalvesi)

Ajattelin kirjoittaa artikkelin pohjautuen ohjelmistomme faktoihin. Lähtökohtaiseen ajatukseen mihin pyrittiin ja mihin tähän mennessä ollaan päästy. On ollut kiva nähdä kuinka asia on kirvoittanut keskustelua paljon ja ne ketkä ovat myös kovinta ääntä pitäneet ovat saaneet asioita eteenpäin oikeilla faktoilla, kuin myös väärillä faktoilla. Kun napataan esimerkki vaikka pelaajan omalta kohdalta peluutuksessa, niin usein koetaan asia liian tunnepohjaisesti: ”meille tehdään vääryyttä!” tai ”taas meillä kävi huono tuuri!”, koskaan ei tarkastella omaa tekemistä juuri sillä hetkellä tarpeeksi kriittisesti. Vasta kun rauhassa käydään asia uudelleen lävitse, huomataan määrätyt seikat toisin.

Swiss-peluutuksen pohjaksi loimme tavoitteet, että peluutus olisi mahdollisimman tasapuolinen. Tällöin arvonnat eivät saa nousta määräävään asemaan, eikä ns. ennakkopelaamista pystyisi suorittamaan. Lisäksi pikkupisteiden laskeminen ei saisi ollaa määräävässä asemassa kokonaisuudessaan.

Lähdimme tutustumaan KV-liiton peluutukseen. Tällöin ei netistä vielä paljon löytynyt kirjotuksia asian tiimoilta, vaikka Swiss-systeemillä ollaan kauan pelattu muissa lajeissa. SM-Tampereellahan pelattiin ensimmäinen YS 5.-kierroksen Swiss. Tätä peluutusta voidaan kutsua peluutusmalliksi Tanskalainen-Swiss! Tanskalaisessa Swississä on lyhyesti kyse seuraavasta. Pelikierroksia voidaan pelata niin monta, että jäljelle ei jää kuin yksi puhtaan pelin joukkue (määritellään ennakkoon swiss-kartasta, määrittelen sen myöhemmin) ja jokaisen pelikierroksen jälkeen lasketaan absoluuttinen paremmuusjärjestys joukkueiden kesken käyttäen ensiksi voitot katekoriaa, toiseksi plus/miinus katekoriaa ja kolmanneksi tehdyt katekoriaa. Jos kolmekatekoriaa on tasan, neljäs on arpa katekoria. Kun joukkueet ovat paremmuusjärjestyksessä, niin seuraavan pelikierros peliparit järjestyvät aina seuraavasti 1.-2., 3.-4., 5.-6 jne. Tätä peluutusta käyttää esim. Shakki-liitto! Meillä ero shakkiin on siinä että meillä ei tunneta tasa-peliä ja voitot/tappiot kirjataan aina välille 0-13. Shakissa pelataan aina voitosta, tappiosta tai tasapelistä ja markinaalit ovat aina 0-2 välillä.

Päätimme lähteä kehittämään ajatusta eteenpäin. Tapani Kalmi oli Turussa kehittänyt paperiversiollisen ”buschold”-laskennan, jota jo KV-liitto oli muutamassa peluutuksessaan käyttänyt. Ajatuksessa oli paljon järkeä, mutta paperiversiossa valtavasti työtä ja erittäin suuri virhemarkinaali laskennan osalta. Lisäksi se minkä ”buschold” mahdollisti oli KV-liitolla käytössä, eli peliparit kierrokselle ei muodostunut kuin Tanskalaisessa swississä, vaan saman voittokatekorian joukkueet tultaisiin arpomaan kierroskohtaisesti (rajatapaukset arvottaisiin ensin ja tämän jälkeen vasta loput!). No nyt moni kysyykin sitten että mitkä helkutin ”buscholdit”? busholdeja on kahden luonteisia, voitto ja tappio (petanquessa!). Meillä on käytössä nämä voitto busholdit, jotka kertovat oman joukkueen vastustajien voittojen summan turnauksessa! Eli Suomeksi sanottuna lyhyesti, kunka monta voittoa kohtaamasi vastustajat ovat turnauksessa saaneet. Tappio busholdeissa laskettaisiin samalla tavalla, mutta häviöiden suhteen! No nythän ensimmäinen sanoo nopeasti että näidenhän kuuluukin mennä tasan. Busholdit kertovatkin enemmän turnauksen vastustajien luonnetta omaan joukkueeseen verrattuna,  kummassakin katekoriassa. On aivan selvää, että kun häntäpään joukkueet joilla on vähän voittoja kohtaavat viimeisellä kierroksella, niin jaossa on vähemmän buschold-pisteitä, kuin kärkijoukkueiden kesken voittoja tarkastellessa. Keskustelussa heräsi kysymys että kun kohtaa HAAMUN, niin ei saa häneltä busholdeja laisinkaan, tämä on totta, mutta liian suppealla tarkastelulla huomion tehnyt ajaa miinaan. Haamun voittanut on saanut tärkeimmän eli voiton, jotka menevät ensimmäisenä tarkastelu katekoriana ja jos kohtaat kolmannella kierroksella HAAMUN, niin tällöin on sinun oltava turnauksessa huonoimmassa voittokatekoriassa, koska HAAMUN vastustaja arvotaan aina tästä katekoriasta. HAAMU on siis vastustaja jollainen joudutaan turnaukseen ottamaan mukaan, jos turnaukseen osallistuu pariton lukumäärä joukkueita.

Lisäksi tässä vaiheessa kuin tutkimme peluutusta, pitää ottaa vielä muutama seikka huomioon. Petanquessa on aina ollut tapana, että peluutus tapahtuu niin että ensin pelataan alkupelit ja tämän jälkeen pudotuspelit. Swiss on oikeasti tehty pelimuodoksi, jossa automaattisesti ratkaistaan paremmuus ilman pudotuspelejä. Swiss kierroksia määritellään niin paljon että absoluuttinen paremmuus saadaan pelkkien voittojen suhteen. Meillä se on korvannut ainoastaan alkupelit, joista otoksena on aina saatu loppupeleihin menijät (1.-8. tai 1.-16. jne.) Näihin jatkoon meneviin on suunnitelmat tehty aina Swiss-kartan pohjalta.

Swiss-kartta on helppo luoda jos joukkuemäärä tunnetaan. Otan esimerkin, 16 joukkuetta osallistuu kilpailuun, kuinka monta kierrosta pelataan ja kuinka monta joukkuetta jatkaa loppupeleihin?

Swiss-kartta: 1.kierroksen jälkeen yhden (1) voiton joukkueita on 8 ja nolla (0) voiton 8. 2.-kierroksen jälkeen kahden (2) voiton joukkueita on 4 ja yhden (1) voiton 8 ja nolla (0) voiton joukkueita 4. 3.-kierroksen jälkeen kolmen (3) voiton joukkueita on 2, kahden (2) voiton joukkueita 6, yhden (1) voiton joukkueta 6 ja nolla (0) voiton joukkueita 2. 4.-kierroksen jälkeen neljän (4) voiton joukkueita on 1, kolmen (3) voiton joukkueita 4, kahden (2) voiton joukkueita 6, yhden (1) voiton joukkueita 4 ja nollan (0) voiton joukkueita 1. Tästä voimme havaita että peluutus 3.-kierrosta on hyvä, jos otetaan 8. joukkuetta mukaan jatkopeleihin, jos taas pelataan 4.-kierrosta joudutaan tiputtamaan yksi kolmen voiton joukkue jatkosta ottaessa vain välieräjoukkueet (4.) mukaan. Tämä Swiss-kartta on aina samanlainen jos pelataan 16 joukkueen turnaus!!!

Esimerkin myötä lähdemme aukasemaan askel-askeleelta malli turnauksen ja simuloimme sen. Turnaukseen on ilmoittautunut 8 joukkuetta. Team1, Team2, Team3 jne.  ja päätimme Swiss-kartan pohjalta pelata 3.-kierrosta ja neljä parasta jatkoon.

1. Joukkueet syötetään ilmoittautumisjärjestyksessä ohjelmistoon, jonka jälkeen suoritetaan ensimmäisen kierroksen arvonta. Ohjelmisto suorittaa satunnaisen arvonnan ilman rankkauksia. Tätä kutsutaan kierroksen ”parittamiseksi”.

07/22/2014 17:30:26

Turnaus aloitettu.

07/22/2014 17:32:25

Kierros 1 paritettu.

Team8                                   -                                   Team2

Team3                                   -                                   Team4

Team7                                   -                                   Team1

Team5                                   -                                   Team6

1. Syötetään ensimmäisen kierroksen tulokset pelien päätyttyä. Kaikissa ottelupareissa kotijoukkue voittaa tulosten ollessa 13-1, 13-7, 12-10 ja 9-8. Tämän jälkeen analysoidaan tulokset 1.-kierroksen jälkeen:

Tulokset kierroksen 1 jälkeen. 22.7.2014 17:37:40

Joukkue                                 V   B1  +-  +   -  

Team8                                   1   0   12  13  1  

Team3                                   1   0   6   13  7  

Team7                                   1   0   2   12  10 

Team5                                   1   0   1   9   8  

Team6                                   0   1   -1  8   9  

Team1                                   0   1   -2  10  12 

Team4                                   0   1   -6  7   13 

Team2                                   0   1   -12 1   13 

1. Tuloksia analysoitaessa pitää muistaa että busholdien seuranta alkukierroksien osalta on vielä liian aikaista. Eihän me lohkopeleissäkään haeta ensimmäisen pelatun kierroksen jälkeen absoluuttista järjestystä. Tämän vuoksi onkin hyvä että tuleva kierroksen määrittäminen tapahtuu arpomalla, eikä niinkuin Tanskalaisessa Swississä, jossa pystyy ennakkoon sopimaan/vältäämään määrätyn vastustajan pelaamalla tahallaan määrätty tulos! Mutta sen verran pystymme havaitsemaan näiden tuloksien pohjalta että yhden (1) voiton joukkueita on 4. ja nollan voiton joukkueita 4. Voittaneilla ei ole yhtään bushold pistettä ja kaikilla hävinneillä on yksi. Lopullinen järjestys on suoritettu +/- vertailulla.
2. Paritamme 2.-kierroksen. Paritus tapahtuu voittokatekorioiden suhteessa arpomalla. Siis kaksi ensimmäistä paria muodostuu tuloksien neljästä parhaasta ja kaksi seuraavaa sijoilla 5.-8. olevista joukkueista.

07/22/2014 17:45:24

Kierros 2 paritettu.

Team8                                   -                                   Team3

Team7                                   -                                   Team5

Team6                                   -                                   Team4

Team1                                   -                                   Team2

1. Tällä kertaa vierasjoukkueet ovat voitokkaita 5-13, 6-13, 0-13, 2-11.

Tulokset kierroksen 2 jälkeen. 22.7.2014 17:52:08

Joukkue                                 V   B1  +-  +   -  

Team3                                   2   2   14  26  12 

Team5                                   2   1   8   22  14 

Team8                                   1   3   4   18  14 

Team4                                   1   2   7   20  13 

Team7                                   1   2   -5  18  23 

Team2                                   1   1   -3  12  15 

Team6                                   0   3   -14 8   22 

Team1                                   0   2   -11 12  23 

1. 2.-kierroksen jälkeen alkaa buscholdit mutkistumaan. Lasken esimerkin joukkueelle Team8 jolla on busholdeja tilastoissa 3. 1.-kierroksen tuloksissahan joukkueella oli pyöreä nolla! Tähän laskentaan tarvitsemme kaikkiaan neljä tulosta: joukkueet 8-2, 8-3, 1-2, 3-4. 8-2 ja 8-3 ovat joukkueen omat pelit joista toinen on voitettu ja toinen hävitty, tällöin niistä 1 bushold piste. 1-2 ja 3-4 ovat Team8 varjo pelejä 1.-kierrokselta toinen ja 2.-kierrokselta toinen, kummassakin varjopelissä Team8 joukkuetta vastaan pelannut joukkue Team2 ja Team3 on voittanut pelinsä tällöin niistä 2 bushold pistettä eli yhteensä 3, niin kuin tilastoissa onkin! Lasketaan samasta tilastosta vielä toinen esimerkki Team7 bushold pisteet. Tulokset mitkä vaikuttavat bushold pisteisiin ovat 7-1, 7-5, 1-2 ja 5-6 pelit. Team7 voitti joukkueen Team1 12-0 tästä 0 busholdia, hävisi Team5 6-13 tästä yksi bushold. Varjopeleissä Team1 (1-2) hävisi 2-11 tästä 0 busholdia ja Team5 (5-6) voitti 9-8 tästä 1 buschold piste yhteensä 2 buschold pistettä. Busholdien ollessa tasan +/- saldo tarkastelee järjestyksen.
2. Paritetaan viimeinen 3.-kierros

07/22/2014 21:35:40

Kierros 3 paritettu.

Team3                                   -                                   Team5

Team8                                   -                                   Team7

Team4                                   -                                   Team2

Team6                                   -                                   Team1

1. Simulaatiossa voitot jälleen kotijoukkueille 13-3, 13-7, 13-8 ja 13-0.

Tulokset kierroksen 3 jälkeen. 22.7.2014 21:38:23

Joukkue                                 V   B1  +-  +   -  

Team3                                   3   6   24  39  15 

Team4                                   2   5   12  33  21 

Team8                                   2   5   10  31  21 

Team5                                   2   5   -2  25  27 

Team6                                   1   4   -1  21  22 

Team2                                   1   4   -8  20  28 

Team7                                   1   4   -11 25  36 

Team1                                   0   3   -24 12  36

1. Turnauksen viimeinen kierros pelattiin ja laskemme varmistuksen käsin joukkueiden Team3 ja Team8 bushold-pisteet. Team3 omat pelit 3-4, 8-3 ja 3-5 kaikki voittoja buschold 0 + varjopelit 6-4 ja 4-2 nelosen näkökulmasta, 8-2 ja 8-7 kahdeksikon näkökulmasta, 5-6 ja 7-5 vitosen näkökulmasta. Varjopelien voittojen summa kolmesta eri näkökulmasta (4,8 ja 5) 2+2+2 voittojen osalta 6 täten bushold pisteet ovat 0+6 yhteensä 6. Team8 omat pelit 8-2, 8-3 ja 8-7 kaksi voittoa ja yksi tappio tästä 1 buschold piste. Varjopelit 1-2 ja 4-2 kakkosen näkökulmasta, 3-4 ja 3-5 kolmosen näkökulmasta,  7-1 ja 7-5 seiskan näkökulmasta. Varjopelien voittojen summa näkökulmista (2,3 ja 7) 1+2+1 eli 4. Yhteensä 1+4 eli 5. Näin saimme laskettua turnauksen lopullisen järjestyksen.
2. Tästä voisimme nyt hyvin jatkaa suoraan välieriin, sillä nykyinen turnaus mahdollisti selkeät sijoitukset 1.-4.

Kuten huomataan buschold laskennalla on aivan selkeä logiikka, mutta mitä enemmän kierroksia, niin käsin laskeminen muodostuu ylivaikeaksi. SM-Haminan tulospäivityksiin ja uusien kierroksien parittamiseen tarvittiin ainoastaan n. 10min/kierros.

Swissillä peluuttaessa aikataulut pystytään laatimaan ennakkoon hyvinkin tarkaksi ja täsmälliseksi. Suuria odotusaikoja ei pelaajille tule, mutta kohtuulliset tauot pystytään takaamaan, sekä ruokatauko joka pelipäivä. Lisäksi kaikille saadaan tulos, sekä pystytään takaamaan enemmän kuin kaksi peliä. Jatkocupit on helppo laatia sijoituksien mukaan. Pikkupisteet vaikuttavat vähäisesti lopputuloksissa ja busholdit takaavat ”lucky losereille” ajoittain pääsyn finaaliin!

Näiden ajatuksien saattelemana käytiin meidän tekemän ohjelman vaiheet lävitse ja toivonkin että jos tulee jotakin ehdotuksia tai kysymyksiä, niin lähettäkään minulle postia osoitteeseen: marko.taipalvesi@gmail.com yritämme kehittää ohjelmistoa kokoajan eteenpäin.

Lisäksi SM-Haminan täydelliset turnauslokit ja tulokset löytyvät osoitteesta http://splpetanque.sporttisaitti.com/sm-kilpailut/tulokset/