Pyhäinpäivä SD 2.11.2013

Pyhäinpäivää eli Halloweeniä vietettiin 2.11.2013 Loimaan Petanquehallilla kilpaillen sekaduppelin merkeissä. Paikalle oli saapunut ns. tupa täyteen eli 24 joukkuetta 13 eri seurasta. Paikallisia Loimaan joukkueita oli kilpailussa mukana 8 kappaletta. KAU-Petanque oli myös mukana hienolla 4 joukkueen panoksella ja kahdella seka joukkueella.

Joukkueet jaettiin neljään eri lohkoon, joissa kaikissa oli siis 6 joukkuetta. Lohkojen kaksi parasta selvitti tiensä A-finaaliin, lohkojen 3. ja 4. saivat osallistumisoikeuden B-finaaliin erilliseen kilpailuun ja loput tippuivat jatkosta, jollei joku lohkon 3. tai 4. luovuttaisi paikkaansa.

A-Finaaliin pelasivat puhtaalla viiden ottelun voitolla Eija Suominen (LIN) ja Marko Taipalvesi (KAU) (11-5, 13-7, 13-1, 11-10 ja 13-6), sekä Tiia Salo (KAU) ja Ville Punta (HBY).

B-Finaaliin pelasivat ja parhaiten siellä pärjäsivät Paula ja Allan Degerstedt (KAU) sijoittumalla B2 ja lopullinen sijoitus 10. Toiseksi parhaimmasta sijoituksesta B-Finaalissa Karkkilalaisista vastasi Raili Varalahti ja Taito Pietilä sijoituksen ollessa B4 eli 12. Raili Pietilä ja Reijo Suominen pelasivat B-Finaalin B8 eli 16. Paula Kiiveri ja Erkki Saarinen karsiutuivat alkulohkojen jälkeen.

A-Finaalissa Tiia ja Ville pelasivat hienon sijoituksen ollen 4. ja Eija ja Marko pelasivat puhtaasti finaaliin asti jossa päivän ensimmäinen ja ainoa tappio Pirjo Kiviselle ja Markku Niemiselle takasi hienon sijoituksen 2.

Päivä oli pitkä ja kaikkien 8 ottelun keskittymisen johdosta en hirveästi pysty kommentoimaan kuin omia otteluita ja kirjoitankin pienen katkelman omasta pelipäiväkirjasta, Eijan kanssa taistelu hienosta 2. tilan tuomasta pelipäivästä...

... Alkulohkossa meidät oli arvottu sellaiseen joukkoon, joka muodostui meidän lisäksi kahdesta Loimaan paikallisesta joukkueesta, yhdestä KAU-petanquen joukkueesta (Raili V ja Taito), Yhdestä Valkeakosken joukkueesta (Pirjo Saarela ja Ilpo Vuorinen), sekä yhdestä joukkueesta jonka edustusta en tuntenut. Käytännössä ainoastaan kahdesta joukkueesta tiedostin heidän vahvuutensa ennen kilpailupäivää.

Ensimmäisessä pelissä kohdattiin ensimmäinen Loimaan joukkue, jonka mies pelaajan Jukan ? olen joskus nähnyt pelaavat. Tiesin hänen ampuvan laaka ammuntoja, joten epäilin että hän toimii joukkueen ampujana ja nainen asettaa. Tämän pohjalta lähdettiin Eijan kanssa rakentamaan suunnitelmaa. Koska oli kyseessä ensimmäinen peli ajattelin että laitetaan kaikki rauhassa kuntoon 6-7m pelimatkalla Eija asettaa ja minä ammun. Eka kierros olikin heti mitä suunniteltiin 4-0 johtoon ja peli täydellisesti hallussa. Hyvä vire katosi kyllä yhtä nopeasti kuin tulikin ja haave helposta voitosta kuihtui. Peliaika 50min pelattiin täyteen ja jatko snadin jälkeen voittomme kirjattiin 11-5. Kaksi viimeistä hyvää päätyä meille 2-0 ja 2-0 oli ne ainoat valonpilkahdukset alun jälkeen.

Toisessa pelissä kohdattiin kiven kovat Valkeakoskelaiset Pirjo ja Ilpo. Alkulohkon nimien perusteella kaavailin että jatkoon pääsyn ennakkosuosikin viittaa pitävät juuri Pirjo ja Ilpo. Vahvuudet vastustajasta tiedettiin ja tunnettiin eli sen mukaan lähdettiin pelaamaan heitä vastaan. Aika nopeasti tuli selväksi että lyhyt peli tulisi puremaan ja 7-0 meille Eijan kanssa takasi hyvän asetelman loppua silmällä pitäen. Aikaa oli tarkastella peliaikaakin ottelun tiimoilta, mutta selkeä voitto kirjattiin meille 13-7. Oma peli oli hyvin uomissaan ja tieto siitä että pystyttiin pelaamaan pitkääkin peliä hyvin, helpotti myöhempää pelistrategian luomista.

Kolmannessa pelissä kohdattiin oman seuran pelaajat Raili V ja Taito. Jos kaksi ensimmäistä peliämme jouduttiin pelaamaan sellaisella vaikealla kentällä, josta puuttui ns. hiekkaa, niin nyt saatiin kenttä jossa sitä oli tarvittava määrä. Ammunta helpottuu huomattavasti, kun alustassa on hiekkaa enemmän ja pelkät poistot saavat kaverikseen myös paljon jättöjä. Tämä olikin meidän alkulohkon paras ja nopein peli, jossa kaikki pelin osa-alueet olivat Eijan ja minun kontrollissa. Eija paineisti vastustajan huippu asetuksilla ja tarvittavat poistot heitin itse. Kun vastustajan kuulat olivat alhaalla, niin Eija asetti tarvittavat pisteet ja hyvinkin nopeasti taululla oli lukemat 13-1. Jos ammunnoissa heitin 1-2 hutia koko kierroksen aikana, niin sama prosentti oli Eijan asetuksissa. Huippu peli meiltä, sääliksi kävi vain että häviävänä puolena oli seurakaverit. Tälläisiä pelejä tule juuri silloin kun pystyy pelaamaan täysin rennosti ilman huolta ja valitettavasti yleensä seurakavereita vastaan peli on sillä tasolla. Nyt se vain pitäisi osaa muuttaa muitakin vastaan samanlaiseksi.

Neljännessä pelissä kohtasimme paikallisen Loimaan toisen joukkueen Eila Nummilan ja Ossian Lindmanin (Sepon isä!). Aikaisempaa kokemusta ei pelaajista ollut, mutta pieni vakoilu oman pelin ohessa takasi sen tiedon että Eila ampuu ja Ossian asettaa. On sanottavakin että Ossianin asetukset olivat todella korkealaatuisia ja huonon asetuksen jälkeen hän osasi parantaa heittoa tarpeeksi aina seuraavaa silmälläpitäen. Pääsimme heti alussa hyvään lentoon Eijan kanssa ja kun peliaika oli loppu, niin viimeiseen snadiin lähdettiin 11-7 meidän johdossa. Ajateltiin että kyllä se riittä, kun vain heitetään pääty ja kätellään. Mutta niinkuin aina tässä vaiheessa, tällaisilla ajatuksilla ei kaiva kuin hautaa itselleen. Meidän huonot asetukset ja ammunnat takasivat vastustajalle suoran voiton paikan, puhumattakaan tasuri tilannetta ja tällöin yhden jatkolisäsnadin ratkaisua. Panoksenahan oli koko lohkon voitto, eli oli tärkeää voittaa tämä peli. Jos meillä oli huono pääty, niin eipä vastustajakaan onnistunut odotetusti ja saivatkin vain 3 pistettä viimeisestä päädystä, joka ei riittänyt. Neljäs voitto meille lukemin 11-10.

Alkulohkon viimeisessä päädyssä, kohtasimme tuntemattomaksi jääneen vastustajan. Jos ymmärsin oikein, niin vastustajat olivat nuoren Loimaalais naisen Katariina Mäkelän vanhemmat. Ei siis salkkareiden Katariina Mäkelän. Aikasemmin en muista heitä kohdanneen pelirintamalla. Strategia luotiin Eijan kanssa aivan samanlaiseksi kun päivän aikaisemmissa otteluissa ja hyvinhän se meni. Jatkosnadille mentiin ja voitto 13-6 meille. Näin oli puhdas peli alkusarjan jälkeen 5/0.

Ns. kuolemaan peliin odotettiin tietoa vastustajasta. Vastaan saatiin aina vaaralliset Anu ja Jari Santaluoto. Peli-idea heillä on että Anu ampuu laaka-ammuntoja ja Jari asettaa hyvällä tarkkuudella. Näin ollen pitikin yrittää asettaa aina asetukset ykköseksi, mutta piilottaa ne toisien kuulien taakse, jotta Anun olisi vaikeampi ampua niitä. Samoin Jarin asetusvarmuuteen pitää saada särö ampumalla ne samantien pois ja mieluusti jonkinlaisella jätöllä. Kuula ylivoima olisi myös tärkeä, sillä vastustajan epävarmuus kasvaa ottelun myötä jos saa itsellään pidettyä ns. viimeiset kuulat. Alku olikin meiltä jälleen 100% peliä ja onnistumiset ruokkivat meidän omaa peliä ja söi sopivasti vastustajaa. 7-0 tilanteessa katseltiin taasen kelloa ja eiköhän se jo pitäisi oppia jättää tekemättä, kun joka kerta peli sekoaa hiukan. Nyt pystyttiin kumminkin kokoamaan itsemme ja loppujen lopuksi voitto meille 13-7 ja varmuus siitä että tänään pelataan mitalleista.

Välierässähän ei enään helppoja vastuksia olekkaan, eikä siellä kuulu ollakkaan. Meille arpa heitti vastustajaksi Tiia Salon (KAU) ja Ville Punnan (HBY). Villehän voitti tänä vuonna Yleisen SM-kultamitallin juuri ammunnassa ja on tällä hetkellä yksi Suomen terävimmän kärjen pelaajista yleisellä tasolla. Tiia taasen nostaa tasoaan kokoajan ja nuoresta iästään huolimatta alkaa olemaan vaarallinen pelaaja Suomen tasolla. Varsinkin Villen läsnäolo joukkue toverina rauhoittaa Tiian pelin hyvälle tasolle. Vastus oli siis kivenkova ja heidän voittamisensa vaatisi kovaa ja onnistunutta peliä ja pelistrategiaa. Lähdimmekin pelaamaan suhteellisen lyhyttä peliä aluksi, joka takasi sen että Villen onnistuneet ammunnat siivittivät heidät 0-3 johtoon. Tästä ei hämmennytty, vaan lisäsimme tarkkuutta omaan peliin ja tasoitimme tilanteen 3-3. Pelin kulku oli se että välillä toinen meni johtoon ja toinen ajoi kiinni ja meni ohi aina tilanteeseen meille 10-7. Peli oli erittäin korkealuokkaista ja tasaista. Tilanteista kertoo myös se että Markon kolme jättö ammuntaa ei takanut edes kyseisen päädyn voitto, vaan myös Eijakin joutui ampumaan kahdella kuulalla saman päädyn aikana ja myös valmentaja Jyrki Salolta kysyin pelin jälkeen Tiian ja Villen peliprosentit, niidenkin olessa keskiarvossa 60% ja 63,3% niin kertoo ne pelin kovuudesta. 10-7 tilanteessa meille tuli se pelin ns. BlackOut. Tiia oli asettanut hyvän ykkösen 10cm snadista pelietäisyyden ollessa n. 6,8m. Marko ampui kaksi hutia yrittäessään poistaa ykköstä. Tämän jälkeen Eija yritti asettaa kaikilla kolmella kuulalla, joko lukkoa tai paineistaa tila mahdollisimman pieneksi. Epäonnistumisien jälkeen olikin päätettävä poistaa piste tai yrittä kuristaa väkisin lukko Tiian ykköseen. Meidän paras kuula oli 40 cm snadista kello 9. Marko päätti asettaa ja onnistui heittämään lukon Tiian kuulaan, mutta hyvällä pelillä vastustajalle oli annettu katkaisun paikka. Ville ensimmäinen kuula avasi lukko tilanteen, mutta samalla se työnsi oman kuulan 5. tai 6. eli käytännössä peli ei tulisi ratkeamaan vielä. Toisella kuulalla Ville ampui meidän ykkösen pois niin että samalle se kontrasi snadin ulos ja heille kolme pistettä. Tilanne 10-10. Tämä pääty olikin sitten vastakohta, Eija asetti hyvän paineen asetuksillaan ja Marko poisti yhden onnistuneen vastustajan heiton. Kun Villen kaksi ja Tiian yksi ohi ammunta sekä Tiian lyhyeksi jääneen asetuksen jälkeen takasivat ne Eijalle ja Markolle voiton mahdollisuuden. Markolla kaksi kuulaa ja kummatkin piti saada sisään etäisyydelle noin 40cm snadista yhden etukuulan ohitse. Marko asetti kummatkin kuulat oikeasta linjasta snadille ja tämä takasi kolme pistettä ja pelin voiton 13-10.

Finaalissa vastustajaksi tuli Pirjo Kivisen ja Markku Niemisen joukkue. Takki olikin sitten aivan tyhjä ja tuntui kun finaaliin pääsy olikin riittävä suoritus. Yleisöstäkään ei enään ollut tukea, koska kaikki muut olivatkin jo kotimatkalla. Finaalissa alku lähti huonosti käyntiin ja onnistumiset olivatkin tipotiessään. Lopullinen ”rusahdus” saatiin pelin puolessa välissä ja Markku ja Pirjo kävelivät suvereeniin voittoon 0-13.

Näin oltiin saatu pelattua mielenkiintoinen ja antoisa kilpailupäivä. Liikkeelle lähdettiin heti seitsemän jälkeen aamulla ja samassa parkkiruudussa oltiin hiukan yli yhdeksän illalla. Kyllä kelpasi sen jälkeen lähteä saunomaan ja uimaan piha-altaaseen ( veden lämpötila +5 astetta!). Kilpailun järjestelyt olivatkin hyvät, vaikka välillä piti pitää huoli siitä että pääsee heittämään oman pelinsä. Kiitos Loimaalaisille, KAU-Petanque kiittä ja kumartaa. Hallillanne nähdeen, kun meillä ei vielä omaa ole!

Lopputulokset:

1. A1 Pirjo Kivinen ja Markku Nieminen (LOI)
2. A2 Eija Suominen ja Marko Taipalvesi (LIN/KAU)
3. A3 Jonna Nietula ja Mika Nietula (MAP)
4. A4 Tiia Salo ja Ville Punta (KAU/HBY)

9.   B1 Minna Jokinen ja Eero Ravantti (LOI)