SK 26.10. Loimaa
27.10.2013
 |
26.10. Pelattiin Loimaalla historiallinen kutsukilpailu. Eero ”Epo” Ravantti oli kehittänyt uudenlaisen kilpailumuodon SekaKvartetti kilpailun. Hän ja Ilpo Vuorinen olivat saaneet mukaan kutsuttua täydet 16 joukkuetta ympäri Suomen. Joukkueet koostuivat siis neljästä pelaajasta, joista kahden tuli olla miespuolisia ja kahden naispuolisia. Arvatenkin on selvää että Suomessa kun järjestät tämänkin kokoisen kilpailun, niin eipä muut samaanaikaan järjestetyt kilpailut juuri joukkueita paikalle kerää. Näin kävi nytkin Porilaisille joiden yleiseen duppeliin oli ilmoittautunut kaikkiaan 7 joukkuetta (14 pelaajaa)! Juttua kirjoittaessa tietoon ei ole tullut Helsingin Etelän alueen veteraanitrippelin osallistuja määrää, vai onko kilpailua edes järjestetty? Loimaalle kutsukilpailuun lähti KAU-Petanqueta edustamaan joukkue Paula Degerstedt, Eija Suominen, Allan Degerstedt ja Marko Taipalvesi. Joukkueet olivat arvottu neljään alkulohkoon, joista kaksi parasta A-finaaliin ja loput B-finaaliin. KAU-Petanquen lisäksi alkulohkojen vastustajiksi saatiin Porin-joukkue, Turun-joukkue ja Loimaan-joukkue. Kaikki pelit pelattiin aikapeleinä 60min+ 1-2 snadia. Olihan nyt mahdollisuus saada yhdellä kierroksella jopa 8 pistettä. Pelit pelattiin normaalisti 13 pisteeseen asti. Ensimmäinen alkulohkon peli pelattiin Porin joukkuetta vastaan (Maarit, Seija, Joni ja Raimo). Porilaisilla oli ollut matkanteon kanssa hiukan ongelmia ja näin ollen heidän valmistautumisaikansa jäi vähäiseksi, koska myöhästyivät aloitus ajasta hiukan. Liekö olisi parempi laittaa seuraavan kerran herätyskelloa hiukan aikaisemmaksi, niin kerkeää ajoissa pelipaikalle. KAU-Petanque aloittikin vahvasti kamppailun vieden sitä vakuuttavasti alusta lähtien. Johdon jo ollessa 7-0 KAU:lla aloitettiin turhaan spekulointi ajanpeluusta ja niin kuin aina peli sekoaa hyvin herkästi tällöin. Pelitaso olisi pitänyt pitää vain alun tasolla läpi ottelun ja voitto olisi ollut selviö. Porilaiset laittoivatkin kaiken peliin ja eteenkin ennakkoon vahvat liigajyrät Maarit ja Seija alkoivat saamaan onnistumisia ja tasoittivatkin ottelun ennen ensimmäisen jatko snadin alkua 7-7. Tästä kumminkin terästyttiin ja otettiin peli jälleen haltuun ja kummatkin jatko snadit vietiin 1-0, 1-0 ja lopullinen voitto kirjattiin KAU-Petanquelle 9-7. Toinen alkulohkon peli pelattiin Turun joukkuetta vastaan (Meeri, Mirja, Ville ja Vesa). Ennakkoon oli tiedossa että maajoukkue pelaaja Mirja hoitelisi pitkälti heidän ammunta puoltaan ja Ville ja Vesa pyrkii lyömään kovaa painetta kovilla asetuksilla. KAU-Petanquen suunnitelma oli painestaa Eijan asetuksilla vastustaja ampumaan ja tarvittaessa vastaamaan vastustajien huippuasetuksiin Markon ammunnoilla. Tämä tepsikin hyvin ja käytännössä Markon kaksi ammunta kuulaa riitti siihen että niin Eija, kuin Paula ja Allan saivat asettaa laadukkaita asetuksia ja poimia pisteet kotia. Kerran otettiin yhdessä päässä jopa kuusi pistettä. Jatkosnadeille edennyt peli kirjattiin KAU-Petanquen voittoon 13-4 ja Jatkopaikka A-finaaliin sinetöityi myös. Alkulohkon viimeisessä pelissä kohtasivat puhtaan pelin joukkueet eli KAU:n vastustajaksi tuli Loimaan joukkue, joka oli ennakkoon yksi koko turnauksen voittaja suosikeista. Joukkueessa pelasivat Sanna, Minna ”Epo” ja Arto. Kotikentän tuntemuksella Sanna ja Minna olivat erittäin varmoja asettajia ja aina varma yleispelaaja Epo saa vielä tuekseen Suomen kirkaimpiin Petanque pelaajiin ja moninkertaiseen arvokilpailu edustajaan kuuluvan Arto Stenbergin, niin menestys tällaisessa kilpailussa on selviö. Päätimme kuitenkin lähteä täysillä haastamaan heitä ja aivan edellisen pelin taktiikan siivittämänä. Kaksi pitkää peliä alla ja lyhyt tauko alkoi hiukan painamaan, mutta veimme kunnialla pelin lävitse. Onnistumisia oli käytännössä yhtä paljon kuin epäonnistumisia, tasainen peli ei vain riittänyt kovaa nelikkoa vastaan ja rutiinilla Loimaalaiset veivät voiton 6-13. Peli oli silti tasoltaan kohtuullista meiltä ja pienen tauotuksen ja energia tankkaamisen kautta jatkettiin hyviä finaalipelejä kohti. A-finaalin ensimmäisellä kierroksella ja niin sanotussa kuoleman pelissä kohdattiin ennakkoon toinen ennakkosuosikki Loimaan ja Uotilan muodostama joukkue. Joukkueessa pelasivat UTU:n veteraanisarjojen ykkösporukan pelaajat Riitta ja Juhani. Toinen puolisko olikin sitten piinkova Seija ja Seppo, jotka eivät yleensä häviöitä tunne ja marssivat turnausvoitosta voittoon. On se vaan myönnettävä pitkään sivusta seuranneena että Seppo on Suomen tasaisin ja varmin pelaaja (poikkeuksia lukuun ottamatta). Taktiikamme loimme alkulohkojen pelifiiliksen pohjalta lähes samoin kun aikaisemminkin. Koska vastustajalla Riitta ja Seija hoitivat asetuksen ja Juhani ja Seppo ampumisen, niin ajatuksena olikin pelata vähintään 4-5 hyvää asetusta, jolla saamme ammunta kuulat pois ja paineet vastustajan asetuksille. Vastustajan asetuksien voittaminen olikin sitten Markon ja Allanin tehtävä. Onneksi Loimaan kentät ovat haastavat asettaa ja näin ollen ammunnan laadukkuuden merkitys kasvaa. Ottelu lähti aivan käsikirjoituksen mukaan käyntiin. KAU:n Eija ja Paula asettivat huippu asetuksia ja Loimaan ampujat poistivat. Pienoisen tuurin myötä Loimaa siirtyi kahdessa päädyssä 0-2 johtoon, mutta sitten alkoi KAU:n todella komea pelaaminen. Kierroksen omista kuulista 6-8 täydellistä onnistumista, joista Marko ampui 100% tarkkuudella pelin alkupuoliskon, tämä siivitti KAU:n 9-2 johtoon. Olihan siinä KAU:n porukalla jo katkaisun paikkakin tilanteessa 7-2, yksi sisällä ja kädessä 5 kuulaa, näiden kaikkien asetuksella noin 50cm snadista, niin peli poikki. Mutta kentän vaikeudesta kertoi se että näistä viidestä onnistui tällöin tasan yksi kuula (20%). Mutta peli päättyy vasta kun se on loppu. Vastustajalta oli jo luottamus voitoon mennyt ja pelikellokaan ei auttanut meitä. Marko pystyi pelastamaan kerran tilanteessa jossa vastustajan yksi kuula oli syönyt meiltä kaikki muut paitsi ampujan kuulat. Hetken keskittyminen ja viileä snadin ammunta ulos pelasti joukkueen. Varsinaisen peliajan viimeisessä päädyssä vastustaja siirtyi ensimmäisen kerran alunjälkeen 9-10 johtoon. Taktiikkana Markolla olisi ollut että jos KAU-Petanquella olisi ollut johto ennen viimeistä jatkosnadia, olisi hän tullut ampumaan kummankin kuulan turvin snadia ulos! Tätä tilannetta ei kumminkaan saatu, vaan kovan ja tasaisen väännön ratkaisi toisiksi viimeinen kuula, upea Seijan asetus noin 10cm tilaan ja voitto vastustajalle kirvelevästi 9-11. KAU-Petanquen sijoitusottelut jatkuivatkin sijoista 5.-8. Seuraavana kohdattiin MAP Räimeen nuoriso joukkue, joka koostui kahdesta juniorimaajoukkueen pelaajasta Jonnasta ja Tiiasta. Tavallaan kahdella pelaajalla oli heiltä myös KAU-Petanquen edustus siis Tiialla ja Jyrkillä. Neljäs pelaaja oli Mika. Alku oli MAP:n näytöstä, kun Karkkilalla ei mikään onnistunut. Tilanne oli 1-8 ja tukalassa tilanteessa Marko päätti otta riskin ja pelastaa katastroofi päädyn ampumalla snadin ulos ja saamalla joukkueelle vielä sen yhden kuuluisan mahdollisuuden. Tämä onnistui ja takaa-ajo käynnistyi odotetusti. Hetki pelattu ja KAU johti 10-8 tämän jälkeen tilanne oli erittäin tasainen. Loppu ratkesi ammuntaan, Markolla oli kaksi kuulaa kädessä ja pelkkä poisto riittäisi. Ensimmäinen kuula lähti ja sipaisu kohde kuulaan takasi poiston ja voiton 13-12. Illan viimeinen peli oli paikallisjoukkuetta vastaan ja panoksena A-finaalin 5. tai 6. Vastustajan muodosti kokeneet pelaajat Tuija, Päivi, Kari ja Matti. Vastustajat söivät meidät elävältään, vaikka Tuija yrittikin suklaalla lahjoa meidän ampujaa ottelun alussa. Tilanne oli nopeasti heille 0-10. Taasen aloitettiin kiri ja viimeiselle jatkosnadille lähdettiin 5-10 tappio tilanteessa. Markon poisto ammunta lipsahti ja snadi ulos, pääty 0-0 ja lopputulos 5-10 vastustajalle. Lopullinen sijoitus KAU-Petanquella oli siis hienosti A-finaalin 6. Voiton vei saman alkulohkon Epon joukkue! Sijoitukset: A-sarja: Turnaus oli saatu hienosti päätökseensä ja oli kiitoksien aika. Ei ole ihme että Loimaa on yksi Suomen parhaista Petanque kaupungeista. Puitteet olivat todella hienot ja laadukkaita pelaajia on paljon. Isot kiitokset kilpailujen organisaattoreille eteenkin Epolle. Oli kiva käydä teillä ja tullaan varmasti myös uudelleen. |